torstai 31. maaliskuuta 2011

1v ja 4kk kulunut olkaleikkauksesta

Tulin juuri tennistunnilta ja oivalsin, että oikea olka kestää pelaamisen ...ihan "normaalisti".
Ei tunnu mitää erityistä, mitä nyt normaalia väsymisen tunnetta.
Syksyllä pelasin kerran viikossa tennistä ja nyt keväällä 2h per viikko. Hyvin sujuu ja syöttökään ei enää rasita olkaa oikeastaan yhtään, niin kuin syksyllä teki.

-> olka kestää ja toimii, ilman kipuja, ihan ok.

Kuitenkin sanoisin, että leikkauksen jälkeisen kuntoutuksen kaikkien kipu/jomo tuntemusten häviäminen vaati paljon liikuntaa ja aikaa, vähän toista vuotta. Hidasta on siis, mutta nyt toimii.

Yhteenvetona vielä:
- kannatti lähteä tähystysleikkauksen tielle tässä tapauksessa.
- ainoat merkittävät hankaluudet oli alun yksikätisyys ja kuntoutumisen hitaus, vaatii sitkeyttä ja paljon liikuntaa.

Mutta ehdottomasti kannatti.
Että mikäs tässä, kesä lähestyy ja puuhailut sujuu.

En varnaan enää kirjoita tähän "kokemuksiani blogiin", kiitos kaikille lukijoille, toivottavasti tästä oli jotain hyötyä, varsinkin teille jotka painitte saman ongelman kanssa.

Hyvää kesää vaan.  :]

perjantai 3. syyskuuta 2010

9 kk olkaleikkauksesta kulunut

9 kk kulunut ja olka on lähes ok.
Voimat on kohtuu hyvin palautuneet, liikeradat ovat mielestäni entiset, käden pyörittely sujuu ihan ok.
Venytellessä joissain liikkeissä tuntee vielä, että ei ihan normaali vielä. Olka hieman "rutisee" nostoliikkeissä ja tuntuu vielä jotenkin jäykän oloiselta, mutta ala-asennossa puuhatessa ei huomaa enää oikeastaan mitään.

Puoli vuotta sujui olan kanssa kipujomojen kanssa jossain määrin puljaten, ensin leikkaustuntujen, sitten liikeratoja palauttaessa ja sen jälkeen harjoitteet väsäyttivät, ja vasta välilla 6-7kk alkoivat ne selvästi vähetä ja jäädä taka-alalle.

Tennistä olen kokeillut vajaat 10 kertaa, puolen tunnin rupeamia; ja olka kestää, tosin väsyen, ihan hyvin,  :]
Ei kipeydy yhtään ja vanhoista kivuista ei tuntua jäljellä. Syöttöä en vielä ole kokeillut, sujuisi kait, esim. kevyt heittäminen ei enää tunnu juuri miltään. Olenkin ilmoittautunut syksyn tennisharjoitusvuorolle, 1h viikossa, ensi ma alkaa.
Tuntuu hyvältä. !

Golf kierroksia on takana reilu 70. Kierros sujuu ihan ok, mutta saunassa illalla venytellessä tuntuu oikean hauiksen yläosassa pientä jomojäykkyyttä, lienee rasitusta tai... jotain.

Vasen olka taasen oireileen... harmillisesti. Samoja oireita, kuin oikeassa olassa aikoinaan. Katsotaan nyt, mutta harkinnassa on, josko pitäsisi lähteä sen tutkinnan tielle.

Oikea olka siis kuntoutuu. Ja on hieno juttu. Että voikin olla mukavaa puuhata kaikenlaista käsillään ilman kivun tunnetta.

perjantai 4. kesäkuuta 2010

6 kk kulunut olkapään leikkauksesta

Olkapää alkaa olla kohtuukunnossa, mutta ei vielä vanhan tai siis uuden veroinen.
Kättä käyttää arkipuuhissa lähes normaalisti. Voimaa vielä puuttuu selvästi, eniten kurotuksissa ja käden yläasennoissa. Olka myös rasittuu vielä helposti ja väliin tuntuu erilaisia "lihasjännejomotuksia".
Kuminauhaa käytän aamuin illoin ja siinä huomaa voimankin jo osin palautuneen, ulkokierrossakin.

Eli hitaasti koko ajan parempaan mennään.
4kk:en kohdalla olin viikon Lapissa hiihtämässä ja olka kesti suht hyvin, väsyi kyllä, mutta kipuja esiintyi vain vähän satunnaisesti. Talven saldo oli n. 250 km ja koen hiihtämisen olleen hyvää kuntoutusta. Yleensä käden tasainen käyttö on edistänyt kuntoutusta, toimistotyö taasen ei.
5 kk kohdalla onnistui jo lapiohommatkin, hieman varoen, sorastin liiterin pohjalle uuden murskekerroksen. Myös golfin lyöntiä aloitin samoihin aikoihin. Nyt on n. 15 kierrosta takana ja pelaaminen onnistuu suht hyvin. Svingatessa en tunne olkapäässä juuri mitään erityistä, mutta liike kyllä rasittaa ja tuntuu sitten iltasella pienenä jomotuksena. Tosin alkaa nuokin tuntemukset helpottaa.
Metsähommiakin olen nyt viikon aikana pieniä rupeamia kokeillut, voimaa puuttuu, joitain liikkeitä välttää, mutta muuten ei ongelmia ole ollut.
Liikeradat on jo lähes normaalit, joka ilta olen venytellyt, ääriasennoissa kipua osin tuntuu vielä.
Tennistä pitänee kohtapuoleen kokeilla. Vielä ei ole arvanut koettaa, esim heittäminen ei tunnu houkuttelevalta ajatukselta.

Hitaasti siis edetään, välillä olkapään erilaiset tuntemukset aiheuttaa vieläkin epäileviä ajatuksia, että onkohan kaikki nyt kohdallaan, mutta
vanhoja leikkausta edeltäneitä kiputuntemuksia ei esiinny.
Hyvä niin.

lauantai 13. maaliskuuta 2010

105 päivää kulunut olkapään leikkauksesta

Eilen oli viimeinen eli 5. fysioterapeutin tapaaminen. Hän testasi olkapään kuntoutumista, jännitin kättä eri suuntiin hänen vastustaessa liikettä ja totesi, että hyvältä vaikuttaa. Kuntoutus on kuulemma keskimääräistä paremmin edennyt. Heikointa on ulkokierto, mutta sekin ihan ok. tässä vaiheessa.
3,5 kk siis kulunut ja ohje on nyt vaan kaikenlaista käden käyttöä ja harjoittelua. Painojakin voi tuntemusten mukaan käyttää, mutta heitot, kiskaisut (esim.moottorisahan käynnistys) ja vastaavia tulee välttää. Niiden ja esim tenniksen vuoro on vasta 6 kk jälkeen. Ja kokonaan käsi on kunnossa vasta 12kk kohdalla.
Kättä käyttää jo suht normaalisti, tosin painoa tai voimaa vaativia liikkeitä välttäen. Olen hiihtänyt, vapaalla tyylillä, aika paljon ( 10krt, n. 1h kerrallaan). Alussa piti keskittyä käsivarren eteenpäin viennissä, tuntui välillä vähän kipua, mutta esim. tänään hiihtäessä en tuntenut kipua oikeastaan enää yhtään ja kädestä on hiihdossa jo apuakin. Kuminauhaa käytän päivittäin, alussa lihakset kipeytyi aika helposti, mutta edistystä silläkin rintamalla on tapahtunut. Voimaa puuttuu selvästi, varsinkin ulkokierrossa, olka väsyy suht nopeasti, mutta kipua ei enää tunnu kuin joissain liikeissä vähän tai harjoitusten jälkeen joskus pientä jomotusta, lähinnä olkavarren ulkosivulla. Kipua tuntuu vielä liikeratoja venyttäessä ääriasentoihin.
Liikeradat palautui 8-12 viikon kohdalla ahkerin venyttelyin ja ovat nyt lähes toisen käden tasolla, venyttelyä tulee kyllä vielä jatkaa, sillä jäykkyyttä on selvästi vielä jäljellä.

Olkapää siis tuntuu paranevan, hitaasti kylläkin, hermoja välillä koetellen, mutta hyvältä nyt näyttää.
Tämän "päiväkirjan" ekassa viestissä mainitsin muutaman epäröintiä aiheuttavan asian. Nyt voi jo todeta, että leikkaus oli odottamaani selvästi helpompi juttu, kivut on koko ajan pysynyt hyvin hallinnassa, ja olleet myös odottamaani "helpompia" ja rappeuma tyyppisen repeytymän korjaus näyttää onnistuneen ihan ok.

Tämä pieni taisteluni, 105 päivää tähän mennessä, näyttäisi siis onnistuvan.
Vaan eipä nuolaista vielä...

tiistai 9. helmikuuta 2010

Olkapään leikkauksesta kulunut nyt 10 viikkoa

Viimeiset 3 viikkoa on kulunut käsivarren liikeratojen palauttamisessa. Parin tunnin välein olen "venytellyt" kättä eri asentoihin. Etukautta ylösnostoa toisella kädellä auttaen, käden ulkokiertoa ja selän taakse vientiä etupäässä. Liikeradat on hissukseen laajenneet, mutta vaatii paljon toistoa. Homma sinänsä sujuu, mutta erilaiset kivun tuntemukset määrittää kuinka pitkälle käsivartta voi viedä ja sitten yritän rentouttaa ja viedä taivutusta aina vähän pidemmälle. On sellaista houkuttelu puuhaa ja kivun kanssa puljaamista. Että onkin monenlaista vastan panevaa "säiettä" olkapäässä. Myös sitten on jomotukset osin palanneet ja olka on rasittuneen oloinen usein. Hitaasti liikeradat palautuu, sen huomaa ja samalla myös käden käytettävyys on parantunut.
Fysioterapeutilla olen käynyt nyt 3 kertaa, reilu viikon sisällä ja vielä kerran käyn, kait vaan. Hän tekee käsivarren taivutteluja eri asentoihin useilla toistoilla ja taas vähän sen mukaan, mitä kivun tuntemukset sallivat. On ollut selkeä apu olkapään kuntoutukselle. Nyt käsivarsi nousee ylös, omin voimin, lähes pystysuoraan ja muutenkin liikkuvuus on paljon parantunut. Ulkokierto paranee jotenkin hitaammin, mutta selvästi sekin. Ja mikä parasta olkapään kokonaiskunto on selvästi edennyt fysioterapian ja venytysharjoitteiden myötä. Liikeratojen kiputuntemukset kokee harvemmin ja "kevyempinä" kuin aiemmin ja kättä voi käyttää kevyissä hommissa suht ok. ja osin jo kurkotellenkin.
Lihaskuntoharjoittelua olen nyt tehnyt viikon ajan. Puolen litran pulloa painona käyttäen käden nostoa etuoikealle vaakatasoon 3*20 toistoa päivän aikana ja vasemmalla kyljellä maaten käden ulkokiertoa ylöspäin samoin ja nyt uutena pullon nostoa suoraan edestä kädet suoraksi ylös asti. Ja käden liikuttelua muutenkin eri tavoin tulee tehdä. Myös kevyttä rintauinta pitäisi ottaa ohjelmaan mukaan.
Jos ensimmäiset lähes 2 kk tuntui, että olka paranee hitaasti, niin nyt 2 viikon aikana paraneminen on selvästi edennyt. Kivun tunteet on jotenkin häipyneet ja lähinnä niitä kokee noissa venyttelyissä ja harjoitteissa ja joskus jossain kurotuksissa tai nopeammissa liikkeissä. Toki kättä nostaessa se on aika voimaton, "lihaksissa" ja jäntereissä tuntuu rasittuneelta, kireeltä  ja jäykältä. Mutta jotenkin olka on jo, ainakin alhaalla korkeintaan rinnan korkeudella käyttäessä, välillä, lähes normaalin oloinen.

Hyvältä siis näyttää.
Että eiköhän kohta voi hiihtoakin kokeilla....

perjantai 15. tammikuuta 2010

6,5 viikon jälkeen oli ortopedin jälkitarkastus eilen.

Kävin eilen olan leikkauksen 1. jälkitarkastuksessa. Ortopedi kertoi leikkauksen sujuneen hyvin ja että mitä oli tehty, mutta että jänne oli jo vetäytynyt 2 cm, joten hyvä että tuli lähdettyä remontin tielle. Kokeili muutamalla käden liikuttelulla ja jännittämisellä, että selän puolella ko jänteen lihas toimii, jännittyy, ja päätteli muutenkin, jotta jänne on kiinnittynyt olkaan ok. ja että paraneminen on alkanut suht odotetusti.
Hyvä näin.
Sitten juteltiin kuntoutuksesta. Tällaisessa korjausleikkauksessa on eka 6 vkoa vain lepoa. Seuraavat 2 viikkoa teen käden liikeratojen venyttelyä kaikkiin suuntiin, en muuta vielä. 2 kk jälkeen leikkauksesta alkaa sitten aineenvaihdunnallinen lihasharjoittelu eli kevyttä sauvakävelyä, hiihtoa, kuminauhaliikkeita, allasjumppaa ja uintia ja esim soutulaite olisi hyvää harjoitusta. 3 kk jälkeen sitten vasta voimaharjoittelua.
JA 6 kk jälkeen hyvä on. :)
Ortopedi antoi määräyksen fysioterapeutille, mutta niin että menen vasta kun leikkauksesta on 2kk kulunut, nyt vaan liikeratoja itsekseen palauttelun.
Liikeradan on nyt tosi suppeat. Käsivarsi toisella kädellä auttaen nousee suoraan eteen vaakatasoon asti, sitten tulee kipua vastaan. Ulkokiertoa eli kyyynärpää kyljessä kiinni, käsivarsi koukussa eli nyrkki on navan korkeudella osoittaen eteenpäin, käsi kääntyy oikealle sivulle päin vain sen verran että käsi juuri ja juuri osoittaa suoraan eteenpäin. Selän taakse en kättä saa vietyä, kuin vähän kankkua koskettamaan. No, tästä eikun venyttelemään eri suuntiin, mutta kyllä on olka jotenkin jumissa. Ja toki olka nyt ekan päivän venyttelyjen jälkeen jonkin verran jomottaa joten otinkin yötä vasten särkylääkettä.
Kantoside lensi nyt sitten varastoon. Tuntuu ihan sopivalta hetkellä jättää se pois eli olka kestää aika hyvin "vapaana" olemisen. Kokeilin eilen illalla nukkumaan mennessä oikealla kyljellä makaamista, sujui ilman kipuja, mutta nukahtaa en osannut.

7 viikon sairasloman jälkeen ensi ma töihin, eiköhän sitä jo toimistohommissa pärjääkin.
Että eiköhän tämä tästä...

perjantai 1. tammikuuta 2010

Kuukausi kulunut olkapään tähystysleikkauksesta

Vuosi vaihtui. Olkapään hiljaiselo jatkuu. Hitaasti paranee, luulisin.
Kättä käyttää keveissä avustushommissa, ilman kipuja, vatsan edessä kättä pitäen, vasemman kainalonkin pesu alkoi n. viikko sitten onnistua. Olkaa itseään voi jo liikutella, nostella ja lapaluita pyöritellä, mutta niin että olkavarsi pysyy alaspäin ihan kyljen tuntumassa. Mitkään kurotukset tai käden nostot ei onnistu, kivun tunne tulee vastaan, tosin en vielä ole juuri yrittänytkään. Kipuja ei normaalisit tunnu, pientä jomotusta joskus, tokenee pienellä käden liikuttelulla ja asennon kohentamisella.
Kuntoutusta on vasta olkapään liikuttelu ja käsivarren riiputtelu ja kevyt heiluttelu. Onnistuu ok. ja olkaa saa jopa rentoutumaan ja pientä venyttelyn tuntua syntyy.
Mutta kättä ei sivulle tai eteen ylös juuri yhtään liikutella, vielä avustettunakaan ei nosto eteen vaakatasoon asti onnistu. Vaan niitä harjoitellaan vasta sitten 6 vkon jälkeen, joten kärsivällisyyttä vielä vaan.
Päivät kuluu hissukseen, kotosalla vaan. Aikaa poltellen. Voisi rauhattomammalle luonteelle olla hieman harmillista. Vaan josko sitten ensi kesänä...
Hyvää utta vuotta vaan.